Aki Saarikoski 73 – Heikomman osapuolen suoja

Aki
Olen paljasjalkainen järvenpääläinen neljännessä polvessa. Olen asunut Järvenpäässä koko lyhyen 26-vuotisen elämäni lukuun ottamatta muutamaa hairahdusvuotta Turussa notaarivaiheen opintojen aikana. Olen siis perin juurtunut tähän kaupunkiin ja se tuntuukin omalta. Peruskouluni kävin Pajalan, jota ei enää ole edes fyysisesti, ja Kartanon kouluissa. Järvenpään lukiosta valmistuin ylioppilaaksi vuonna 2017 kuudella laudaturilla, yhdellä eximialla ja yhdellä ämmällä ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta oikeustieteen maisteriksi 2024 kesäkuussa maisterintutkielman otsikolla Yhdenvertainen kohtelu vuokratyössä : Tarkastelussa vuokratyödirektiivin yhdenvertaisen kohtelun periaate, vuokratyöntekijän yleisen suojelun periaate sekä direktiivin täytäntöönpano Suomessa. Tarkastajina toimineelta kahdelta professorilta sain kiitosta vaikeasta aiheesta. Olen siis työoikeuteen suuntautunut lakimies ja näenkin oikeuden ja oikeudellisen osaamisen tapana vaikuttaa yhteiskuntaan. Oikeustieteellisestä tutkinnosta on suurta hyötyä kuntapolitiikassa, nimittäin kyky oppia ja sisäistää nopeasti, analyyttisyys sekä lain tuntemus ovat suuria etuja kuntapolitiikkaa tehdessä.
Vapaa-ajalla nautin kuntosalilla treenaamisesta, lukemisesta, kalastamisesta sekä mahdollisuuden tullen matkustelusta, unohtamatta perheen ja kaverien näkemistä. Jonkinlaisena harrastuksena voisi myös mainita politiikan, sillä varsinkin vaalien alla siihen kuluu paljon aikaa. Vaikuttaminen on muutenkin ollut itselleni mieluisa ajanviete, sillä olen ollut vaikuttamassa oppilaskunnasta nuorisovaltuustoon asti sekä lyhyesti demareiden edustajana hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunnassa noin vuoden vuosina 2017–2018 ennen muuttoani Turkuun. Opiskelijapolitiikkaan en koskaan lähtenyt mukaan, sillä en tuntenut Turkua omakseni. Nyt kolmenkympin kynnyksellä ajatukset ovat kypsyneet ja ajattelin koettaa vaalimarkkinoilla, onko ajatuksilleni kysyntää.
Miksi sosiaalidemokraatit?
SDP:n ehdokkaaksi olen lähtenyt aatteen ja arvojen vuoksi. Mielestäni SDP on varteenotettavin työväen, köyhien ja muiden huono-osaisten puolustaja nojautuen
vapauteen, tasa-arvoon ja solidaarisuuteen. SDP olikin luonteva valinta työläistaustasta tulevana.
SDP itse määrittelee vapauden seuraavasti: Vapaus tarkoittaa jokaisen ihmisen oikeutta elää omaa elämäänsä ja tehdä omia valintojaan. Se tarkoittaa myös vapautta pelosta, turvattomuudesta ja puutteesta. Ilman tämänkaltaisia sosiaalisia oikeuksia vapaus jäisi kuolleeksi kirjaimeksi vailla merkitystä. Yksilönvapauden toteuttamiseen tarvitaan yhteiskuntaa, yhteisiä rakenteita. Minulle vapaus tarkoittaa ennen kaikkea vapautta olla oma itsensä ja toteuttaa itseään. Minulle vapautta on myös vapaus mieli- ja käskyvallasta. Tämä on osa negatiivista vapautta. Minulle vapaus tarkoittaa myös tosiasiallista mahdollisuutta edellä mainittuihin. Sitä taas toteuttaa oikeus koulutukseen, terveydenhoitoon ja sosiaaliturvaan sekä työhön. Tätä kutsutaan positiiviseksi vapaudeksi.
Tasa-arvon SDP määrittelee seuraavasti: Aito vapaus syntyy tasa-arvosta. Epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa vapaus koskee vain voimakkaita. Jokaisella ihmisellä on yhtäläinen ihmisarvo, jonka vuoksi jokaisella tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet oman elämänsä rakentamiseen sekä vaikuttamiseen yhteiskunnassa. Erilaisuus on rikkaus, mutta eriarvoisuus vääryyttä. Köyhyys, kohtuuttomat tuloerot ja syrjintä ovat esimerkkejä tasa-arvon uhista, jotka on poistettava. Tasa-arvo on perinteisesti jaettu kahteen: mahdollisuuksien tasa-arvoon ja lopputuloksen tasa-arvoon. Mahdollisuuksien tasa-arvo tarkoittaa sitä, että jokaisella on samat lähtökohdat. Lopputuloksen tasa-arvo tarkoittaa sitä, että annetaan jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus hyödyntää samoja tilaisuuksia menestyä. Tätä ideaa toteuttavat esimerkiksi maksuton korkeakoulujärjestelmä ja sosiaaliturva. Mielestäni lopputuloksen tasa-arvo on ”todellisempaa” tasa-arvoa siinä mielessä, että lähtökohtia ei voida koskaan tasoittaa täysin. Vanhempien sosioekonominen tausta, lapsuus, perimä yms. ovat sellaisia, jotka väistämättä vaikuttavat. Itse haluan olla tekemässä politiikkaa, joka perustuu jokaisen yhtäläisiin mahdollisuuksiin.
Solidaarisuuden SDP määrittelee seuraavasti: Kolmas keskeinen arvo, solidaarisuus, on ennen muuta yhteisvastuuta ja yhteisöllisyyttä. Olemme riippuvaisia toinen toisistamme ja yhdessä enemmän kuin osiemme summa. Solidaarisuuteen liittyy myös vastuu kanssaihmisistä ja ympäristöstä. On toimittava siten, että kanssaihmisillä – ja myös tulevilla sukupolvilla – on mahdollisuus hyvään ja ihmisarvoiseen elämään. Solidaarisuus hylkää egoismin ja itsekkyyden, mutta kunnioittaa jokaisen yksilöllisyyttä. Puolueen solidaarisuuden määritelmään minulla ei ole lisättävää. Haluaisin sen sijaan korostaa oikeudenmukaisuutta arvona. Aristoteleen määritelmä samanlaisia samalla tavalla, erilaisia eri tavalla on hyvä lähtökohta muodolliselle oikeudenmukaisuudelle, joka ilmenee esimerkiksi Suomen perustuslain 6 § yhdenvertaisuusperiaatteessa: Ihmiset ovat
yhdenvertaisia lain edessä. Kuten vapauden suhteen, oikeudenmukaisuus ei voi toteutua ilman aktiivisia toimia valtion puolelta. Siksi haluan mainita distributiivisen oikeudenmukaisuuden eli jako-oikeudenmukaisuuden, joka tarkoittaa sitä, missä määrin yhteiskunnan instituutiot varmistavat, että edut ja rasitteet jaetaan yhteiskunnan jäsenten kesken oikeudenmukaisella tavalla. Sen alakäsitteenä on redistributiivinen oikeudenmukaisuus eli uudelleenjako-oikeudenmukaisuus. Sitä on esimerkiksi progressiivinen verotus ja tulonsiirrot sosiaaliturvan muodossa. Redistributiiviseen oikeudenmukaisuuteen perustuu hyvinvointivaltio. Orpon oikeistohallitus on nyt romuttamassa tätä periaatetta ja siirtymässä yhä enevissä määrin markkinaperusteiseen jakoon, jossa markkinatalouden näkymätön koura jakaa vaurauden ja elintason oikeudenmukaisesti. Se ei sitä tosiasiallisesti tee, vaan vanhan sanonnan mukaan rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät. Se on siis tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille. Tällaiselle politiikalle tahdon olla tekemässä muutosta kaupunkitasolla.
Tahdon tuoda vielä kaksi itselleni tärkeää arvoa ilmi. Ensimmäinen on sivistys, joka tarkoittaa mielestäni niin kasvatuksen ja koulutuksen, sosiaalisten tilanteiden ja päätöksenteon kuin myös kirjallisuuden ja omaehtoisen opiskelun myötä hankittua kokemusta ja tietoa. Toinen on viisaus, joka tarkoittaa edellä mainitun kokemuksen ja tiedon soveltamista käytännön elämään tehden moraalisesti hyviä ratkaisuja.
Vaaliteemat
1. Kuntavaaleissa neljä teemaa ovat minulle tärkeimmät: Nuorten asiat, koulutus, työllisyys sekä kaupunkikehitys. Nuorten asioista erityisesti mielenterveyskriisiä on osaltaan pyrittävä ratkaisemaan kaupunkitasolla ja turvattava päihdepalvelut niitä tarvitseville. Jokaisen tulisi saada tarvitsemaansa hoitoa sekä tavoitella sellaista elämää, jota toivoo. Vaikkei sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat hyvinvointialueiden tontille ja siten ovat aluevaalien asia, haluan olla silti tuomassa asiaa esille. Nuorten, mutta myös muiden asioihin liittyen haluaisin olla kaupunkitasolla olla ratkaisemassa myös yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Ne ovat ennen kaikkea yksilön kannalta todella ikäviä. Nuorisovaltuustoa on kuunneltava aidosti. Aion pitää esillä nuorten näkökulmaa kaikessa päätöksenteossa.
2. Järvenpäässä on paljon laadukasta toisen asteen koulutusta, mutta pohdinnan arvoista on, voisiko tulevaisuudessa Järvenpäässä olla korkeakoulutustakin. Suomen pitkäaikaisena tavoitteena vaikuttaisi olevan korkeakouluttaa puolet väestöstä, jolloin näkisin Järvenpäällä olevan tässä mahdollisuuden hankkia itselleen kampus. Se olisi omiaan elävöittämään kaupunkia nuoren väen ja opiskelijatapahtumien myötä. Ammatillista koulutusta on kehitettävä työelämäpainoitteisemmaksi, sillä lähiaikoina on kuultu huolestuttavia viestejä työnantajilta, joiden mukaan ammattikoulusta valmistuneiden taidot eivät vastaa sitä, mitä vaaditaan työelämässä. Järvenpään lukio on kotikaupunkimme ylpeys, jota on vaalittava erityisesti lehtorikunnan työhyvinvoinnin näkökulmasta sekä pitämällä huolta lukion maineikkaista suuntautumislinjoista ja kansainvälisyydestä. Lukion ulkomaan projekteihin osallistumisen ei tulisi olla kiinni opiskelijan vanhempien sosioekonomisesta asemasta. Peruskouluihin on saatava 20 hengen luokkakoot sekä selvittää kunnolla, mistä johtuu oppimistulosten romahdus. Oppimistulosten ahdingon ratkaisuun tuskin on yhtä täsmälääkettä, mutta konkreettisia toimia olisivat ainakin vanhempien vastuun kasvattaminen osallistua koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön, kännnykkäkielto oppituntien aikana sekä yläkoulun oppituntien aloittaminen klo 9.
3. Työllisyyden hoito on siirtynyt vuodenvaihteessa kunnille. Järvenpää on Keski-Uudenmaan TE-palveluiden isäntäkunta. Yhdessä muiden työllisyysalueen kuntien kanssa on parannettava alueen työllisyyttä uusin keinoin, Orpon hallituksen keppilinja ei toimi. Järvenpäällä onkin nyt oiva mahdollisuus tehdä omanlaisia ratkaisuja. Näkisin, että Järvenpäällä olisi nyt mahdollisuus harjoittaa sellaista työllisyyspolitiikkaa, jossa otetaan yksilöiden tarpeet, toiveet ja vahvuudet huomioon. Työllisyyspalvelujen tulee olla sellaisia, jotka vahvistavat yksilön osaamista. Jos työmarkkinat näyttävät huonolta suhdanteen takia eikä töitä yksinkertaisesti ole, voidaan keskittyä työttömän kouluttamiseen ja muuhun osaamisen kehittämiseen.
4. Kaupunkikehityksellä tarkoitan tässä sitä, miten keskustasta saisi viihtyisämmän ja että lähiluonto säilytetään. Tahtoisin nähdä elävän Järvenpään keskustan, jossa olisi paljon tekemistä erilaisine palveluineen. Lähiluonto taasen on vapaa-ajan tekemisenä ja kaupungin ilmeen kannalta tärkeä. Järvenpäässä on myös turvattava kohtuuhintainen asuminen, jotteivät pääkaupunkiseudun hinnat tavoita kotikaupunkiamme. Järvenpää ei ole vain rikkaita varten. Lisäksi varsinkin Helsinkiin suuntautunutta julkista liikennettä on saatava paremmaksi, HSL:n jäsenenä tai ilman.
CV
Koulutus
Helsingin yliopisto — Oikeustieteellinen tiedekunta, 2022–2024
Sam Houston State University — College of Criminal Justice, 2022 kevätlukukausi
Turun yliopisto — Oikeustieteellinen tiedekunta, 2018–2022
Järvenpään lukio — 2014–2017
Työkokemus
Tekno legal -trainee
Teknologiateollisuus ry, 4/2023 – 1/2024
Jäsenyritysten työsuhdeneuvontaa kahdesti viikossa puhelinpäivystyksen merkeissä ja kirjallisiin kysymyksiin vastaamista kolmesti viikossa. Työaika-, vuosiloma-, lomautus- sekä työsuhteen päättämisasiat tulleet erittäin tutuiksi kuin myös teknologiateollisuuden kahdeksan eri työehtosopimusta. Työsuhdeneuvonnan lisäksi avustamista erimielisyysjutuissa ja koulutusmateriaalien laatimisessa sekä koulutusten pitämisessä. Erinäisiä selvitystöitä myös ollut tehtävänä. Osallistumista myös yhteisiin työryhmiin ay-liikkeen kanssa.
Harjoittelija
Lukander Ruohola HTO Oy, 6/2022 – 12/2022
Toimiston asianajajien ja juristien avustaminen erilaisissa toimeksiannoissa. Niin selvitys- kuin käännöstehtäviä. Myös esimerkiksi vastineiden laatimista käräjäoikeuksissa nostettuihin kanteisiin ja alkupuheenvuoron kirjoittamista markkinaoikeudelle. Suurimmaksi osaksi sopimus-, yhtiö- ja rikosoikeutta, mutta myös työ- ja perhe- ja perintöoikeutta.
Harjoittelija
Lukander Ruohola HTO Oy, 12/2021
Toimiston asianajajien avustaminen mm. selvitys- ja asiakirjojen laadintatehtävissä eri oikeudenaloilla, mukaan lukien sopimus-, työ-, yhtiö- ja insolvenssioikeus.
Rakennusmies
Bolt.Works Oy, 5 – 8/2021
Maanrakennustöitä ja kerrostalon lattian hiomista, hiomisesta aiheutuvan pölyn imuroimista sekä yleisiä tehtäviä.
Apumies
Bolt.Works Oy, 7 – 8/2020
Lähinnä (3.7 – 10.8) SRV Infra Oy:llä avustavia maanrakennustöitä eli roudausta, siivousta, lapiohommia ja eristystä.
Kielitaito
Suomi — äidinkieli
Englanti — erinomainen
Ruotsi — hyvä
Venäjä — hyvä
Kiina – alkeet
Latina — hyvä (kirjallinen)
Muinaiskreikka – alkeet
Luottamustehtävät
Jäsen,
Sivistys- ja Vapaa-ajan lautakunta (sd.), järvenpää, 12.6.2017 – 1.8.2018
Varajäsen,
Lasten ja nuorten lautakunta (sd.), Järvenpää, 12.6.2017 – 1.8.2018
Puheenjohtaja,
Nuorisovaltuusto, järvenpää — 1.1.2015 – 1.1.2017
Sihteeri,
Nuorisovaltuusto, järvenpää — 1.1.2013- 1.1.2015
Muuta
Helsingin yliopiston edustajana Hugo Sinzheimer Moot Court Competition -oikeustapauskilpailussa (EU-työoikeudellinen) 2023.